Tiedätkö, miten varhaisperunoita tuotetaan?
Teksti: Elina Teerijoki | Kuvat: Suvi Elo
Teksti julkaistu Liedellä verkkomediassa 06/2022
Nauvolainen Mika Vahalahti on erikoistunut hyvin varhaiseen perunantuotantoon. Hänen pelloillaan kasvavat potut päätyvät Lidlin hyllyille jo toukokuussa. Tiesitkö nämä asiat kotimaisen varhaisperunan tuotannosta?
Työ alkaa heti talvella
Monelle suomalaiselle kesän merkki on se, kun pöytään katetaan vuoden ensimmäiset varhaisperunat. Työ sesonkiherkun vuoksi on kuitenkin alkanut jo talven puolella.
Nauvolainen varhaisperunan viljelijä Mika Vahalahti tietää, että vielä maaliskuun alussa ei ole aika panna perunaa maahan, vaikka ilma olisi lämminkin. Kun malttaa kuun loppuun, pakkasvaurioiden riski pienenee.
”Varhaisperuna on sitkeä. Se kestää kylmää maata hyvin”, Vahalahti kertoo.
Pakkasjaksot sotkevat kuitenkin viljelyn tarkan aikataulun. Maaliskuun alussa siemenperunat kellivät idätystilassa laatikoissaan kasvattamassa vihreitä, lehteviä ituja, joista kasvu pääsee vauhtiin. Perunat käännetään käsin kertaalleen idätyksen aikana, jotta ne itäisivät tasaisesti.
Kun on istutuksen aika, tilalla on kiire. Perunat pitää saada maahan nopeasti ja yhtäaikaisesti. Sama toistuu 45–50 vuorokauden kuluttua, kun sato nostetaan.
Hiilineutraalius on kaikkien etu
Paras varhaisperunamaa on huokoista, vettä läpäisevää hiekkamaata. Maa pysyy hyvänä ja ravinteikkaana, kun pellot pidetään mahdollisimman paljon nurmella, mikä sitoo hiiltä. Hiilineutraalius on viljelijänkin etu.
Osa Vahalahden pelloista sijaitsee vanhalla, kuivatetulla merenpohjalla, jonka keskellä matalimmalla kohdalla on kastelukanava. Kastelukanavan vuoksi ravinteiden kierto on suljettu, eikä humusta pääse valumaan ympäröivään mereen.
Perunoiden noston jälkeen pelloilla viljellään viljaa tai öljyretikkaa, joista maa saa ravinteita.
Tarkkana veden kanssa
Kastelu kuuluu varhaisperunan viljelyn nikseihin. Mika Vahalahden pellot saavat kasteluvettä pienestä järvestä noin puolen kilometrin päässä pelloista.
Kasvukaudella viljelijä ei juuri nuku, sillä öisin on vahdittava pakkasmittaria. Jos perunoita peittävä harso jäätyy naatteihin kiinni, aloitetaan kastelu, jotta naatit eivät paleltuisi. Kastelussa on oltava varovainen, sillä myös liika vesi on haitaksi perunoille.
Tänä vuonna Vahalahti on joutunut jännittämään, millainen sadosta tulee, kun talvi oli sateinen ja lämmin. Samanlaista ei ole koettu aiemmin.
60 % kotimaista, 40 % maailman makuja
Myymistämme elintarvikkeista 60 prosenttia on ostettu kotimaisilta tavarantoimittajilta. 16 vuoden aikana olemme panostaneet kotimaisuuteen ja viisinkertaistaneet suomalaisten tavarantoimittajiemme määrän. Hyllyissämme on tilaa myös kansainvälisten herkkujen parhaimmistolle.