Pölyttäjäkato on maailmanlaajuinen uhka, joka koskettaa myös Suomea. Uhanalaisten lajien määrät kaikissa tärkeimmissä pölyttäjäryhmissä ovat kasvaneet uhanalaisuusarvioinnista toiseen. Suurin uhka kotimaisille pölyttäjillemme on niiden elinympäristöjen hupeneminen.
Tärkeitä elinympäristöjä pölyttäjille ovat perinnebiotoopit. Ne ovat perinteisen karjatalouden myötä muovautuneita ympäristöjä kuten niittyjä ja ketoja. Maatalouden rakennemuutoksen seurauksena nämä elinympäristöt muuttuvat ja kasvavat umpeen, ellei niitä vaalita säännöllisin hoitotoimenpitein. Perinnebiotoopit ovat Suomen uhanalaisimpia luontotyyppejä.
Tilanteen kääntämiseksi valmistui viime vuonna kansallinen pölyttäjästrategia. Tavoitteena on pysäyttää pölyttäjien määrän ja monimuotoisuuden väheneminen, ja turvata luonnon- ja viljelykasvien pölytys. Tavoitteeseen pääsemiseksi muun muassa pölyttäjille tärkeitä elinympäristöjä tulee olla selvästi nykyistä enemmän, ja niiden laatua on parannettava.
Luonnonsuojeluliitto ja Lidl aloittivat yhteistyön pölyttäjien ja niiden elinympäristöjen parissa. Lidl paitsi viestii pölyttäjien puolesta niin myös tukee Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin perinnebiotooppien hoitoon ja suojeluun keskittyvää Ketosirkka-hanketta kolmella eri kohteella Uudenmaan alueella. Yhteistyö käynnistyi tänä kesänä ja kohteet sijaitsevat Mäntsälässä, Hyvinkäällä ja Espoossa.
Mäntsälän Sandbergin pelto on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi perinnemaisemakohteeksi. Se on luonnonsuojelualue ja pinta-alaltaan noin 3,5 hehtaaria. Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistys on hoitanut kohdetta jo vuodesta 1993 lähtien muun muassa säännöllisin niitoin. Tulokset ovat hienoja. Pellolta on seurannoissa löydetty uhanalaisia ketokasvilajeja, ja myös perhoslajisto on edustava.
Kaukasten entinen laidunniitty Hyvinkäällä on kuulunut Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin Ketosirkka-hankkeen kohteisiin vuodesta 2015 lähtien. Niitylle pyritään palauttamaan alkuperäinen niittykasvilajisto siitä riippuvaisine hyönteisineen. Hoitotoimenpiteinä paahteiselta rinneniityltä esimerkiksi poistetaan varjostavaa puustoa, ja rehevämpää kasvustoa pidetään kurissa niittämällä sekä korjaamalla niittojäte. Työn tuloksena niityn laji- ja yksilömäärät ovat nousseet merkittävästi.
Espoon keskuksen kupeessa sijaitseva pörriäisniitty on pinta-alaltaan 1,2 hehtaaria. Espoon ympäristöyhdistys aloitti sen hoitotyöt vuonna 2016. Tavoitteena on keväästä syksyyn kukkiva pölyttäjäystävällinen kukkaniitty. Edellä mainittujen kohteiden tavoin tämäkään niitty ei pysy yllä itsestään. Mikäli kohde jätettäisiin hoitamatta, alkaisi se muuttua suurruohostoniityksi. Korkeiden kasvien varjostuksessa pienet kukkaset tukehtuisivat ja monet kimalaislajit taantuisivat. Jatkuva ja säännöllinen hoito on välttämätöntä.
On hienoa saada Lidl mukaan auttamaan pölyttäjiä sekä näillä kohteilla että viestintäkampanjalla, jonka tarkoitus on kasvattaa tietoisuutta pölyttäjien tilanteesta. Myös yritys voi omalta osaltaan osallistua kansallisen pölyttäjästrategian toteuttamiseen.
Kirjoittaja: Sini Tenkanen, yritysyhteistyöpäällikkö, Suomen luonnonsuojeluliitto
Kuva: Kaisa Kauranen, 2022
