Muovin kierrätykselle on kovat tavoitteet – ”Onnistumme vain, jos jokainen hoitaa oman osuutensa”

Muovipakkausten kierrätysasteen tulee olla EU:ssa vuonna 2025 vähintään 50 prosenttia. Tällä hetkellä yllämme Suomessa vain noin 35 prosenttiin. Tavoitteen saavuttaminen lyhyessä ajassa on siis melkoinen haaste, jonka saavuttamiseksi tarvitaan kaikkien panosta. Tekoja tarvitaan muun muassa pakkausten suunnittelijoilta ja valmistajilta, vähittäiskaupalta, kierrätysjärjestelmältä ja kuluttajilta. Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja toivoo myös, että uusiomuovin käyttöä voitaisiin lisätä merkittävästi.

Euroopan unioni on asettanut muovin kierrätykselle kunnianhimoisen tavoitteen. Neljän vuoden kuluttua vähintään puolet muovijätteestä pitäisi kierrättää. Vaatimuksen täyttäminen vaatii suomalaisilta ponnistelua, sillä kirittävää on paljon.

– Tällä hetkellä yllämme noin 35 prosenttiin. Tavoitteen saavuttaminen on mahdollisuuksien rajoissa ja meillä on ohjelma, jolla siihen tähdätään. Kierrätysketjussa on kuitenkin monta osapuolta, roolia ja tehtävää. Jos jätät yhdenkin lenkin ketjusta pois, emme saavuta mitään, sanoo Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Vesa Kärhä.

Kärhän mukaan elintarviketeollisuus on ollut ihailtavan aktiivinen muovinkierrätyksen edistämisessä, mikä osin johtuu siitä, että pantillisten pullojen kierrättämisestä on opittu vuosien varrella paljon. Myös muoviteollisuuden rooli on tärkeä, sillä se valmistaa pakkaukset ja hoitaa toisessa päässä myös kierrätyksen. Onnistuja on ollut myös vähittäiskauppa, sillä se on merkittävä pakkaaja. Esimerkiksi kauppojen tavaranjakelussa on tehty paljon töitä muovijätteen vähentämiseksi, ja Kärhän mukaan kauppa ei itse tuota muovijätettä enää juuri lainkaan.

– Kuluttajan rooli on myös tärkeä, sillä kuluttaja tuo pakkauksen keräykseen ja tämä mahdollistaa koko ketjun käynnistymisen. Se on kuitenkin vasta keräystä ja itse kierrätyksen tekevät muut. Siksi koko järjestelmää on todella tärkeää kehittää. Pelkällä kuluttajien valistamisella ei ratkaista muovin kierrätyksen haasteita, Kärhä sanoo.

Muovin kierrätysketjussa on useampia pullonkauloja ja rajoittavia tekijöitä, joita on pyrittävä poistamaan. Yksi niistä on muovijätteen käsittelyn kapasiteetti, eli laitokset.

– Meillä on vain yksi laitos, johon kuluttajilta kerätty pakkausmuovi viedään, eli Riihimäen muovinjalostamo. Ja sen kapasiteetti on ihan täynnä. Toisen laitoksen perustaminen oli jo pitkällä, mutta ehdotus uudeksi jätelaiksi sai investoijat perääntymään. Lakiehdotuksessa vaaditaan, että uudet tuottajavastuujärjestelmät käsittävät kaikki materiaalit, eivät pelkkää muovia. Tämä jumittaa koko järjestelmän suunnittelun, kun ei voida keskittyä kriittisimpään, Kärhä sanoo.

Pakkaussuunnittelulla voidaan tehdä paljon

Lidl hakee tänä keväänä pakkauskilpailulla ratkaisuja, joilla vähennetään ylimääräistä muovia, parannetaan pakkausten kierrätettävyyttä tai luodaan aivan uudenlaisia pakkauksia.

– Pakkaussuunnittelussa voidaan tehdä hurjan paljon ja siellä on nähtykin hienoa kehitystä. Esimerkiksi aiemmin käytetty viisikerroksinen muovi voidaan nykyään korvata jopa yhdellä kerroksella. Odotan innolla, millaisia ratkaisuja tämä kilpailu tuottaa, Muoviteollisuuden nokkamies sanoo.

Myös uusiomuovin käyttö pakkauksissa on ensisijaisen tärkeää. Se, käytetäänkö pakkauksessa neitseellistä vai kierrätettyä muovia ei kuitenkaan ole pelkästään suunnittelijasta kiinni. Uusiomuovin käyttöä säädellään lukuisilla standardeilla. Niillä tähdätään tietysti siihen, että etenkin elintarvikkeita suojaava pakkaus on kuluttajalle turvallinen. Silti Kärhän mukaan vaatimuksista olisi varaa tinkiä.

– Uusiomuoville ei ole tällä hetkellä riittävästi kysyntää. Rajoituksia pitäisi tarkastella uudelleen, jotta sille löytyisi oikeasti käyttöä. Totta kai standardien on taattava turvallisuus, mutta tällä hetkellä ne ovat osin tarpeettoman tiukkoja, Kärhä sanoo.

Myös kuluttajien asenteet ja tottumukset vaikuttavat siihen, miten uusiomuovista tehdyt pakkaukset yleistyvät. Kuluttajan pitää kaupassa valita kierrätysmateriaalista valmistettu pakkaus.

– Kuluttajien asenteet ovat muuttuneet ihailtavan paljon, mutta vielä on tehtävää. Yksi hyvä esimerkki tästä on hammastahnatuubi, jonka iso osa kuluttajista haluaa edelleen olevan kirkkaan valkoinen. Vaaleanharmaa uusiomuovista valmistettu tuubi ei houkuttele ostamaan.

Vähittäiskaupan on ponnisteltava jatkuvasti

Vähittäiskaupan merkitys on suuri, koska sillä on mahdollisuus kerryttää pienistä teoista suuri puro. Vuoden 2025 loppuun mennessä Lidl aikoo vähentää muovin käyttöä pakkauksissa peräti viidenneksellä. Tavoite on myös, että kaikki Lidlin omien merkkien tuotteet on siihen mennessä pakattu kierrätettäviin pakkauksiin.

Lidl on jo vähentänyt muovia monin tavoin. Se on muun muassa poistanut myynnistä kertakäyttöiset muoviaterimet, -lasit ja -juomapillit sekä muovivartiset vanupuikot. Tuotteiden poistuminen myymälöiden hyllyiltä vähensi noin 36 000 kiloa muovia ja muovijätettä vuodessa.

Viime vuonna noin 90 tuorelihatuotteen mustat muovirasiat poistuivat Lidlin hyllyiltä.  Kun rasiat vaihdettiin, heikosti kierrätettävän mustan muovin määrä väheni yli 350 tonnilla vuodessa. Lidl aikoo poistaa mustan muovin käytöstä kansainvälisesti tämän vuoden loppuun mennessä.

Muovia on myös säästetty Lidlissä useissa tuotteissa. Muun muassa pakkaamalla tiivistetyt nestemäiset pyykinpesuaineet pienempään pulloon säästettiin 27 prosenttia muovia. Myös vaippapakkauksen muovia ohennettiin, jolloin muovin määrä väheni 17 prosenttia.

Vähittäiskaupan alalla vaaditaankin kunnianhimoa ja kekseliäisyyttä, jotta yhteinen tavoite on saavutettavissa.

Teknologiaa ja osaamista myös vientiin

Muovin kierrätys tarjoaa Suomelle myös huippuinnovaatioiden mahdollisuuksia. Suomessa on esimerkiksi kehitetty poikkeuksellisen tarkka kamera, joka tunnistaa ja lajittelee myös mustan muovin. Oululaisen yrityksen kehittämän teknologian osti Konica Minolta, ja keksintö vietiin kansainvälisille markkinoille. Suomalainen innovaatio on myös muovinpaalain, joka pystyy puristamaan yhteen peräti 5,5 tonnia muovijätettä. Tällöin se on helppo kuljettaa kaukaakin käsittelylaitokseen.

– Juuri nyt innovaatioissa panostetaan kemialliseen kierrätykseen. Se hajottaa muovin molekyylitasolle, eli palauttaa sen alkupisteeseen. Sen jälkeen kierrätetty muovi ei enää eroa uudesta muovista millään tavalla ja kaiken voi valmistaa uusiomuovista. Nykykeinoin muovin voi kierrättää noin 10–20 kertaa, mutta kemiallisesti sitä voi kierrättää loputtomiin, Kärhä kertoo.

Vaikka muovin turhaa käyttöä on hyvä vähentää, Kärhä ei silti näe, että muovia voisi tai kannattaisi täysin korvata muilla materiaaleilla. Muovin ominaisuudet, kuten läpinäkyvyys, keveys, edullisuus ja iskunkestävyys, tekevät siitä voittamattoman pakkausmateriaalin.

– Muovi on oikein käsiteltynä erinomainen pakkausmateriaali. Muovia pitäisi arvostaa enemmän nimenomaan raaka-aineena, jonka voi käyttää yhä uudelleen. Muovi ei ole vain roskaa, jonka voi heittää menemään.

Vaikka EU:n tavoite muovin kierrätykselle on kova, Kärhä uskoo, että se saavutetaan.

– Joka päivä tulen töihin siinä uskossa, että me onnistumme tässä.